Koe, miten hermosto vaikuttaa ajatteluun
Ajatteletko, että stressi on seurausta stressitekijöistä kuten puolisosi tai pomosi käyttäytymisestä? Väärin. Stressi on seurausta siitä, että haluaisit asioiden olevan toisin. Tämän blogin ohjeilla voit kokeilla, miten hermoston vaikuttaa ajatteluun.
Tutustuin Mind-Body Bridgingiin, eli MBB:hen, Suomen Coaching-yhdistyksen jäsenillassa ja olin haltioitunut. Miten todella yksinkertaisella menetelmällä voikin olla niin voimakas vaikutus! Stressaava asia, jota olin harjoitetta tehdessäni käsitellyt, muuttui parissa minuutissa stressaavasta neutraaliksi asiaksi, joka ei enää herättänyt suuria tunteita. Kokemus oli todella hämmentävä ja vapauttava.
Lue lisää: Innostus on stressiä ilman ahdistusta
Tilasin samantien menetelmästä kertovan Stressinkäsittelyn työkirjan ja ilmoittauduin MBB:n peruskurssille Etelä-Karjalan kesäyliopistoon. Tämän blogin ohjeilla pääset alkuun MBB:n harjoittamisessa ja koet, miten hermosto vaikuttaa ajatteluun.
Mind-body brigding on yhdysvaltalaisen MD Stanley H. Blockin työryhmineen kehittämä kehopsykoterapiamenetelmä, jonka käytön voi jokainen opetella helposti. Sen avulla pääsee käsiksi omiin sisäisiin odotuksiin ja vaatimuksiin, jotka ovat stressireaktioiden taustalla. Meitä ei siis stressaa asiat vaan se, miten haluaisimme asioiden olevan.
Keskeiset käsitteet MBB:ssä ovat identiteettijärjestelmä ja voimaantunut minä, joka toimii luonnollisesta toiminnasta käsin. Perusajatus on, että identiteettijärjestelmän ollessa lepotilassa, sinulla on käytettävissäsi synnynnäiset voimavarasi ja viisautesi. Silloin pystyt käsittelemään rauhassa kaikenlaiset stressaavat tilanteet.
Autonomisen hermoston toimintaa kuvaava polyvagaalinen teoria istuu täydellisesti MBB:n kehikkoon. Identiteettijärjestelmä on sama kuin autonomisen hermoston puolustustilat eli sympaattisen hermoston tila ja dorsaalisen vaguksen tila. Luonnollinen toiminta puolestaan kuvaa sitä, miten toimimme hermoston ollessa ventraalisen vaguksen turvan, yhteyden ja luovuuden tilassa.
Identiteettijärjestelmää voisi kuvata myös sanalla ego. Se on se tyyppi, joka suhtautuu itseensä ja ajatuksiinsa turhan vakavasti. Sillä on paljon ajatuksia siitä, miten asioiden pitäisi olla. Omissa valmennuksissani puhun hermostotyypeistä, joiden ilmiintyminen on helppo oppia tunnistamaan ajatuksistamme.
Identiteettijärjestelmän (hermoston puolustustilan) ollessa aktiivinen mielessä pyörii kehässä yhdet ja samat ajatukset. Keho on jännittynyt. Tunnet erilaisia tuntemuksia esimerkiksi kasvojen, kurkun, rintakehän ja vatsan alueilla.
Yleisesti ottaen kaikki ylimääräiset keholliset kierrokset kertovat siitä, että identiteetijärjestelmä on aktiivinen. Hermoston siirtyessä ventraalisen vaguksen turvan ja läsnäolon tilaan myös fyysiset tuntemukset poistuvat.
Koe, miten hermosto vaikuttaa ajatteluun
MBB-harjoituksen tekemiseen tarvitset ainoastaan kaksi tyhjää paperia ja kynän.
Kirjoita toisen paperin keskelle asia, joka aiheuttaa sinulle stressiä. Piirrä sen jälkeen sanan ympärille soikio ja ala kirjoittaa sen ympärille ajatuksia, jotka asia sinussa herättää. Kirjoita kokonaisia lauseita, joissa on myös verbi, tyyliin “en koskaan tule löytämään unelmieni työpaikkaa” tai “haluaisin niin kovasti oman kahvilan”.
Kirjoita paperille kaikki ajatukset, jotka asia sinussa herättää, ilman itsesensuuria. Nuo ajatukset ovat vain sinun silmillesi. Kirjoittamalla kaiken, mitä mieleen nousee, pääset perille myös sellaisista ajatuksista, jotka ovat sinulle ehkä hieman pimennossa.
Kun olet kirjoittanut kaiken mieleen nousevan, ala tutkia kirjoittamiasi ajatuksia aistien samalla kehoasi. Merkitse ne ajatukset, jotka herättävät sinussa jotain kehollista reaktiota. Kehollinen reaktio on merkki siitä, että identiteettijärjestelmäsi – eli autonomisen hermostosi puolustustila – vaikuttaa kyseiseen ajatukseen. Luonnolliset läsnäolon tilasta nousevat ajatukset eivät herätä kehollisia tuntemuksia.
Keskity hetki aisteihisi ja tee harjoite uudelleen
Kun olet merkinnyt kehollisia kokemuksia herättävät ajatukset, ota toinen paperi. Kirjoita senkin keskelle sama asia, jonka kirjoitit ensimmäisen paperin keskelle, ja piirrä soikio sanan ympärille. Laske sitten kynä kädestäsi.
Vie sen jälkeen huomio aisteihisi. Tunne, miltä painosi tuntuu tuolia tai lattiaa vasten. Tunne, miten sisäänhengitys saa vatsasi ja rintakehäsi pullistumaan ja jälleen painumaan lähemmäs selkärankaasi uloshengittäessä. Kuuntele ääni ympäriltäsi.
Kun olet hetken aikaa keskittänyt huomiosi hetkeen sellaisena kuin se on, ota kynä uudelleen käteesi. Aisti, miltä kynä tuntuu kädessäsi ja ala jälleen kirjoittaa ajatuksiasi sanan ympärille.
Ohjaamani maadoituksen MBB-kartan tekoa varten löydät tästä:
Läsnäolon tilassa näet ratkaisuja ja suuremman kuvan
Mikäli keskityit riittävän pitkään aistimaan hetkeä, ajatuksesi ovat todennäköisesti toisella kerralla ratkaisukeskeisempiä kuin ensimmäisellä kerralla. Sinusta voi myös tuntua, että asia ei enää herätä sinussa mitään ajatuksia. Saatat myös katsoa asiaa suuremmassa kuvassa etkä vain omasta näkökulmastasi kuten ensimmäisessä paperissa.
MBB:tä voi käyttää myös silloin, kun ei oikein hahmota, mikä ärsyttää. Epämääräisen ärsytyksen iskiessä kirjoitan paperin keskelle joko “Mitä minulla on mielessä nyt” tai “Mitä minun pitäisi”. Melkoisen nopeasti ensimmäistä karttaa tehdessä voin havaita, mistä kenkä puristaa.
Menetelmä toimii erinomaisesti myös tiimikontekstissa. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa käsiteltävä aihe herättää osallistujissa paljon erilaisia tunteita. Toisen paperin ajatusten pohjalta päästää huomattavasti rakentavampaan keskusteluun aiheesta, kuin jos keskustelu aloitettaisiin alkuperäisten ajatusten pohjalta.
